Proteiinit

Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit ja lihakset tarvitsevat.

Proteenit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit.

Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet.

Ihmiselle välttämättömiä aminohappoja on kahdeksan (+1 aminohappo lapsuudessa). Näitä proteiinin osasia voisi ajatella paristoina, joita tarvitaan kahdeksan kappaletta laitteen toimintaan, yhdenkin puuttuminen on olennainen toiminnan kannalta. Sen sijaan ylimääräisistä pattereista ei ole haittaa.

Vertaus on jotakuinkin raju, mutta siinä selviää proteiinien tarpeen ydin. Tässä asiassa voi joustaa vähän, mutta todellakin vain vähän. Jos välttämättömiä aminohappoja jää puuttumaan aterialla, ne olisi saatava viimeistään seuraavalla ruokailukerralla ja tämäkin jo vaikeuttaa kehon tehokasta toimintaa. Jos puuttuvat aminohapot tulevat seuraavana päivänä, niin silloin ollaan jo myöhässä.

Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon. Kasvikunnassa täydellisiä proteenin lähteitä on vähän. Soijan vertaiseksi kasviproteenin lähteeksi käy makealupiini tai hampunsiemen, joita molempia viljellään myös Suomessa. Lisäksi esimerkiksi ohranoras ja makeanveden levä spirulina tarjoavat kaikki tarpeelliset aminohapot. Muutoin kasvisravinnossa on yhdistettävä aterialla papuja, herneitä tai siemeniä viljakasveihin, jotta saadaan täydellinen aminohappoyhdistelmä.

Varsinkin kasviproteiinien kohdalla varteenotettavaa on se, että lautasella on oltava tarjolla sopiva aminohappococtail, sillä läheskään kaikki kasvikset eivät sisällä kaikkia kehon tarvitsemia aminohappoja. Tärkeää on se, että pääsääntöisesti keho saisi kerralla kaikki tarvitsemansa aminohapot, jotta se pystyisi hyödyntämään ne.

Välttämättömien aminohappojen lisäksi on useita ei-välttämättömiä aminohappoja, joista jokaisella on kuitenkin oma tehtävänsä, mutta niitä pystyy keho valmistamaan muista aminohapoista ja sen lisäksi niitä saadaan ravinnon mukana monista lähteistä.

Laihduttajan kannalta proteiinin merkittävin tehtävä on lihasten säilyttämisessä, sillä laihdutettaessahan halutaan menettää rasva- eikä lihaskudosta, ja näläntunteen hallinnassa kalorimäärän ollessa rajoitettua.

Itselleen sopivan proteenimäärän löytäminen vaatii oman kehonsa tarpeiden kuuntelua. Monet eri tekijät vaikuttavat yksilön proteiinitarpeeseen, mm. kehon koostumus ja lihasmassan määrä vaikuttavat tähän. Jokaisen on vain kokeilemalla löydettävä itselleen sopiva proteiinin määrä.

Ohjeena voitaisiin pitää 1g – 1,5g ja jopa 2g painokiloa kohti proteenia päivässä. Normaaliruokavaliossa, siis silloin, kun ei laihduteta saattaa riittää 0,8 g/kg/pvä proteiinia.

Koska esim. liha sisältää keskimäärin 30% painostaan proteiinia, silloin 90 kg painavan laihduttajan olisi syötävä keskimäärin 450g lihaa (sis. 135g prot.) päivässä, mikäli se olisi ainut proteiinin lähde. Käytännössä päivän proteiininsaanti koostuu (toivottavasti) myös kasviksista ja kokojyväviljoista.

Kun proteiininsaanti on kohdallaan, ei nälän pitäisi vaivata ja lihaksia pitäisi pystyä rasittamaan aika paljonkin ilman heikkouden tunnetta. Liika proteiinin määrä taas tuntuu kehossa tukkoisena olona (sitä voi aiheuttaa muutkin seikat) ja pitkällä aikavälillä kihtinä.

Ylenmääräisestä (yli 2g/kg/vrk) proteiininsaannista ei ole hyötyä edes painonpudotuksessa, ennemminkin se on haitaksi kehon normaalille toiminnalle. Tässäkin asiassa on hyötyä kohtuudessa pitäytymisestä ja oman kehon tarpeiden tiedostamisesta.

Proteiinia olisi hyvä saada tasaisesti päivän mittaan, alkaen jo aamupalasta. Laihdutuksen kannalta varsinkin olisi tärkeää, että proteenia sisältyisi jokaiseen päivän ateriaan.

Proteiinia kutsutaan myös valkuaisaineeksi.

Aiheeseen Proteiinit kirjoitetut artikkelit

Rasvansulatusta aminohapon avulla

Proteeni muodostuu aminohapoista. Karnitiini on aminohappo, jota keho tarvitsee rasvan muuttamiseksi energiaksi. Keho valmistaa sitä itse välttämättömistä aminohapoista, joita se saa ravinnon proteenin mukana. C-vitamiinia tarvitaan karnitiinin muodostamiseen, jos veren C-vitamiinipitoisuus ei ole riittävä, rasva-aineenvaihdunnan teho kärsii. Yhdysvaltalaisessa... Lue kirjoitus