Epäonnistumaan tuomittu laihdutus

Useimpien dieettien ja ravintosuositusten pohjana laihduttajalle on ravinnosta saadun energiamäärän pienentäminen. Nämä ohjeet käsittelevät laihduttajaa ikäänkuin pienikokoisena ihmisenä, jolla ei ole ravitsemuksellisia eritysitarpeita. Käytännössä laihdutuksen aikana kuitenkin ravinnonsaantiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota.

Jokainen on yksilö

Laihdutettaessa keskitytään yleensä vain pienentämään saatua energiamäärää, vaikkapa kaloreita laskemalla. Ihminen käyttää yksilöllisesti tietyn määrän energiaa päivässä. Se energiamäärä voidaan mitata kaloreissa tai kilojouleissa. Energiaa tärkeämpi asia laihdutettaessa on kuitenkin ravinnosta saatujen ravintoaineiden määrä. Tätä ei yleensä ollenkaan huomioida ollenkaan tai ainakaan riittävästi.

Esimerkiksi laihdutuksen aikana kehon proteenintarve on normaalia suurempi. Jos tätä ei oteta ruokavaliossa huomioon, johtaa tämä väistämättä pitkällä aikavälillä syntyneeseen vajeeseen. Sama pätee myös muihin ravintoaineisiin. Välttämättömät rasvat, kivennäis- ja hivenaineet, sekä vitamiinit olisi saatava päivittäisestä ravinnosta.

Jos jo ennestään ravitsemus on ollut yksipuolista ja ravinneköyhää, ei ruokamäärän pienennys edesauta ollenkaan ravitsemuksellista tilaa ja terveyttä. Se saattaa johtaa hetkelliseen laihtumiseen, mutta tuo lopulta väistämättä menetetyt kilot takaisin, kun keho alkaa vaatia ravintoa.

Toistuva, ns. jojo-laihduttaminen, johtaa ravitsemukselliseen epätasapainoon kehossa ja ravintoaineiden puutoksiin, jotka joka laihdutuskerralla yhä vain pahenevat. Ainoa keino pysyvään painonpudotukseen sillon, kun on painon kanssa ollut pidempään ongelmia, on pudottaa painoa ravitsemuksellisesti rikkaalla ravinnolla ja näin täyttää kehon tarpeet.

Kaloreiden laskeminen ei riitä

Jos ruokavalio on ollut jokseenkin yksipuolista ja koostunut isolta osalta pitkästi jalostetuista elintarvikkeista, niin ainoa keino tyydyttää kehon ravinnonsaanti silloin edes jollakin tavalla, on syödä ylitse tarvitsemansa energiamäärän. On kestämätöntä ajattelua, jos kuvitellaan laihtumisen onnistuvan ainoastaan pienentämällä saatua ruokamäärää tai tekemällä siihen vain pieniä muutoksia, jos se alunalkaenkaan ei ole tyydyttänyt ravinnonsaannin suhteen kehon tarpeita.

Laihdutettaessa ensisijaista on täyttää kehon tarve ravintoaineiden suhteen. Energiaahan on varastoituneena omasta takaa. Myöhemmin, laihdutustavoitteen tullessa lähemmäksi, ruokavalion tulee painottua täyttämään, sekä ravitsemukselliset, että energiansaannin tarpeet.