Laihduttamista vaikeuttavia tekijöitä

Jotkut sairaudet ja lääkitykset saattavat aiheuttaa painonnousua ja vaikeuttaa laihtumista. Nämä tekijät kannattaa ottaa huomioon omaa painonpudotusta suunnitellessa ja käyttää vielä kaksinverroin malttia pyrkimyksissään. Kannattaa muistaa, etteivät lääkkeet itsessään sisällä kaloreita, vaan useimmiten lääkkeiden lihottavuus tulee niiden vaikutuksesta ruokahalun lisääntymiseen.

Kirvestään ei kuitenkaan kannata heittää kaivoon, vaan sen sijaan pohtia tilannettaan kokonaisuutena, mieluiten vielä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ja suunnitella juuri itselle sopivat keinot painonpudotukseen.

Tässä artikkelissa on kerrottu muutamista yleisimmistä sairauksista, niihin tarkoitetuista lääkityksistä sekä muista rajoitteista, jotka saattavat vaikeuttaa painonpudotusta.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleesä ensimmäinen epäiltyjen listalla, kun lääkäri selvittää syitä painonpudotuksen ollessa hankalaa. Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa aineenvaihduntaa niin, että päivittäinen energiankulutus jää normaalia pienemmäksi. Usein kilpirauhaslääkettä annetaan juuri sen verran, että verikokeiden arvoissa päästään normaalin sisälle. Yksilöllisesti tässä ei olla välttämättä vielä riittävässä lääkityksessä oman jaksamisen ja aineenvaihdunnan kanssa. Tällöin kannattaakin käydä lääkärin kanssa keskustelua lääkityksen nostamisesta.

Myös liikunta on olennaisena osana kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa. Liikunnalla saadaan aina aineenvaihduntaa kiihtymään. Aineenvaihduntaan voidaan vaikuttaa myös useilla ruoka-aineilla ja lisäravinteilla. Niitä valitessa kannattaa ottaa terveydelliset näkökohdat huomioon.

Kilpirauhasen liikatoiminta

Kilpirauhasen liikatoimintaa ei koskaan mainita painonnousun yhteydessä. Kilpirauhasen liikatoiminnassa on aineenvaihduta kiihtynyttä ja keho käy ylikierroksilla. Yleensä paino putoaa paljonkin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tietyissä tapauksissa kilpirauhasen liikatoimintakin saattaa johtaa lihomiseen. Esimerkiksi yhdistyneenä sokeriaineenvaihdunnan häiriöön, jolloin seurauksena olisi rasvan entistä tehokkaampi varastoituminen. Mitään tutkimusta en kuitenkaan ole aiheesta löytänyt.

Stressi

Stressi saa kehon kortisolitason (stressihormoni) nousemaan, jolla on merkitystä painon kannalta silloin, kun stressi on pitkäaikaista. Kortisoli vaikuttaa elimistössä kortisonin tavoin ja saa varsinkin keskivartalon turpoamaan. Tällöin ensisijainen hoito on sellainen, jolla saadaan stressi poistettua tai ainakin hallintaan.

Aikuistyypin diabetes

Aikuistyypin diabetes ja häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta saa painon nousemaan herkästi ja sitä kertyy erityisesti keskivartalolle. Aikuistyypin diabeteksen puhkeamista edeltää häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta, johon liittyy insuliiniresistenssi, joka tarkoittaa sitä, etteivät solut pysty hyödyntämään kunnolla insuliinia. Tämä taas johtaa siihen, että haima erittää entistä enemmän insuliinia. Insuliinin korkea määrä veressä saa taas aikaan painonnousua, koska insuliini on rasvavarastoja kasvattava hormoni. Myös diabeteksen hoidossa käytettävällä insuliinilla on sama vaikutus.

Ensisijaisesti olisi saatava sokeriarvot kohtuullisiksi liikunnalla ja kokonaan puhdistettuja hiilihydraatteja välttävällä ruokavaliolla. Liikunta on verensokerin tasaajana vähintään yhtä tehokas kuin insuliini ja tulisi sisältyä jokaisen diabetikon paivään useampina annoksina. Säännöllisellä ruokailulla ja ruokavaliolla, jossa vältetään kokonaan kaikkia puhdistettuja hiilihydraatteja (esim. sokeri, valkoiset jauhot), saadaan päivittäinen kuitumäärä kohdalleen ja tasoitettua verensokerin liiallista heilahtelua. Verensokerin kuriin saaminen on edellytys onnistuneelle painonpudotukselle, joka myös osaltaan tasaa lisää verensokeria.

Masennus

Masennus ja siihen käytettävä masennuslääkitys saattavat nostaa painoa tai vaikeuttaa painonpudotusta. Masennus on toimintakykyä heikentävä sairaus, jolloin voimavarat ovat rajallisia. Silloin ei kannata vaatia itseltään täydellisyyttä, vaan tyytyä tekemään sen minkä voi.

Olisi tärkeää liikkua säännöllisesti omien voimavarojen mukaan, ruokailla säännöllisesti ja terveellisesti sekä muistaa, että jo pienetkin muutokset parempaan edistävät terveyttä. Vaikka painonpudotus tuntuisikin mahdottomalta, voi tyytyä estämään painonnousua ja pudottaa painoaan myöhemmin, masennuksen helpottaessa, jos siihen tuntuu vielä sitten olevan tarvetta.

Liikuntarajoitteet

Kaikki liikuntakykyä rajoittavat sairaudet  hankaloittavat painonpudotusta. Silloin ei niin helposti saada liikunnasta sitä aineenvaihdunnallista etua kuin terveenä. Toisaalta moni on innostunut liikunnasta vasta sairastuttuaan ja vain täydellinen halvaus vie liikuntakyvyn kokonaan, joten yleensä on kysymys sopivan liikuntamuodon löytämisestä. Tässä on usein hyötyä fysioterapeutin neuvoista, jolloin liikunnalla voidaan myös huomioida sairauden tai vamman asettamat erityisvaatimukset ja myös kuntoutusnäkökohdat.

Uupumus

Uupumus, kuten krooninen väsymysoireyhtymä, MS-taudin fatiikki tai masennukseen liittyvä uupumus voi olla pahimmillaan invalidisoivaa tai vähintäänkin toimintakykyä heikentävää. Tällöin on myös tehtävä oman voinnin ja terveyden kannalta olennaisin, eikä vaadittava itseltään liikoja. Sairauden hoito ja uupumuksen hallinta ovat ensisijaina asioina, toissijaisena painonhallinta tai sen pudotus.

Voimavarat huomioivan liikunnan ottaminen osaksi rutiineja saattaa auttaa myös uupumuksen hallinnassa, kunhan liikunta on suunniteltu itselle sopivaksi. Päivittäin olisi tärkeää pitää kiinni säännöllisestä ruokailusta, vaikka sitten vähän oikoen, valmisruokia ja helppoja ruokia käyttäen, jottei sokeriaineenvaihdunta häiriintyisi.

Myöskään sokeria tai muuta vastaavaa ei tulisi käyttää piristeenä uupumuksessa, koska se johtaa painonnousuun sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriintymiseen ja osaltaan vain pahentaa uupumusta pitkällä aikavälillä. Piristäviä lisäravinteita ja ruoka-aineita voi kuitenkin käyttää, kunhan huomioi sairautensa asettamat rajoitteet.

Ruokavalion rajoitteet

Ruokarajoitteet, kuten allergiat, keliakia, sappikivitauti, mahahaavat ja kaikki ruokailua rajoittavat sairaudet hankaloittavat laihduttamista. Laihdutusohjeet ja laihduttaminen ryhmässä on suunnattu terveille sekaravintoa syöville. Mielikuvitus ja tiedonhaku tulevat apuun ruokarajoitteissa.

Esimerkiksi keliakiaa sairastavan on vaikeaa löytää kokojyväleipää, mutta ihan mahdotontakaan se ei ole. Pääasiana tässäkin tulisi olla ensisijaisesti terveellisen ja monipuolisen, omat rajoitteet huomioivan ruokavalion löytyminen ja sen myötä, riittävään liikuntaan yhdistettynä, paino saadaan laskemaan, mikäli laihdutus on tarpeen.

Lääkkeet

Useat lääkkeet saattavat nostaa painoa ja vaikeuttaa painonlaskua, kuten beetasalpaajat, reumalääkkeet, ehkäisyvalmisteet, diabeteslääkkeet ja masennuslääkkeet. Omien lääkkeittesi vaikutuksista löydät tietoa lääkepakkauksen sisällä olevasta selosteesta. Joskus lääkkeen vaihtaminen auttaa.

Jos käyttämäsi lääke on mielestäsi nostanut painoasi, voit keskustella lääkärisi kanssa lääkkeen vaihtamisen mahdollisuudesta. Jos lääkkeen vaihto ei tule kyseeseen, on lääkkeen vaikutukset huomioitava ruokavaliossa ja liikunnan määrässä mahdollisuuksien mukaan.

Muut sairaudet

Muut harvinaisemmat sairaudet, joita tässä artikkelissa ei mainittu, voivat myös aiheuttaa painonnousua. Jos olet vakuuttunut, ettei lihavuutesi johdu riittävän liikunnan puutteesta tai vääränlaisesta ravitsemuksesta ja tavallisemmat sairauden syyt on selvitetty, pyri etsimään lääkäri, joka tutkii asiaasi perusteellisemmin. Mukaan kannattaa ottaa liikunta- ja ruokapäiväkirja parin viikon ajalta. Esimerkiksi antioksidanttilääkäreistä saattaisi olla apua.

Jokaisella on omat lähtökohtansa laihduttamiseen. Kun näihin lähtökohtiin sisältyy vielä rajoitteita, on vaikeaa löytää itselle sopivaa tapaa laihdutukseen. Silloin saattaa olla järkevämpää tyytyä terveyden kannalta tärkeisiin, mutta painoon hitaasti vaikuttaviin muutoksiin. Liikunnan säännöllisyys ja sen riittävä määrä sekä ruuasta saatavien ravintoaineiden riittävyys mahdollistavat osaltaan parhaan mahdollisen terveyden ja tuovat myös mahdollisuuden painon pudottamiseen pitkällä aikavälillä, rajoitteista ja sairauksista huolimatta.